Login

 

Uusimmat uutisotsikot

Turun ladun joulujuhlat Latumajalla Lue lisää...
Suunnistajien kahvi-/koulutustilaisuus Lue lisää...
Turku-Rasteista Lue lisää...
Elä-Majapäivä syksy 2017 Lue lisää...
Kokouskutsu Lue lisää...
Terveisiä Rantapuistosta Lue lisää...
TurkuRastit Lue lisää...
Palkittuja Lue lisää...
Pj:n palsta Lue lisää...
Toimiva latulainen Lue lisää...

Tulevia tapahtumia

Ma 23.10. Maanantai-illan sauvailu
Ti 24.10. Tiistai aamupäivän sauvailu
Ke 25.10. Keskiviikon keskipäivän frisbeegolf
Ma 30.10. Maanantai-illan sauvailu
Ti 31.10. Tiistai aamupäivän sauvailu
Ke 1.11. Keskiviikon keskipäivän frisbeegolf
Ma 6.11. Maanantai-illan sauvailu
Ti 7.11. Tiistai aamupäivän sauvailu
Ti 7.11. Suunnistajien kahvi-/koulutustilaisuus
Ma 13.11. Maanantai-illan sauvailu

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

SUOMI 100-v juhlavaellus: Käsivarren erämaa-alue

Pe 11.8 klo 20.00 Turun linja-autoasema

- Retkiseurueemme saa sovitettua itsensä ja tavaransa yhteen linja-autoon ja yhteen pikkubussiin. Matka Kilpisjärvelle voi alkaa.

- Pikkubussissa ajetaan ja pidetään kuskeja hereillä kertomalla noloja perhetarinoita ja torkutaan nähden painajaisia liian raskaasta rinkasta. Kaiken kaikkiaan on alusta jo selvää, että tästä tulee hyvä reissu.

- Harjavallassa emme eksy, teemme vain pienen kuntakierroksen Annea ja Mattia hakiessa.

XOX Ida

La 12.8 Ensimmäinen reissupäivä

Kilpisjärven retkeilykeskuksen parkkipaikalle kurvaamme hieman yhden jälkeen. Bussi saapuu hetken kuluttua perässä ja vaellusporukkamme suunnistaa kohti lounaspöytää.

-Kaikki kolme vaellusryhmää aloittavat urakkansa kohti Haltin valloitusta, Norjan puolelta Didnojoen parkkipaikalta. Omassa ryhmässämme meinaa tapahtua hajaannus jo alkumetreillä, Margisin, Airin ja Mirjan jahdatessa Jormaa.

-Saamme ryhmämme kuitenkin kasaan ja taivallamme kilometrin tai kaksi alkuperäistä suunnitelmaa pidemmälle ennen kuin leiriydymme puron varteen.

-Päivän hämmennyksen aihe: Olenko värisokea, kun ruohokanukkaa luulin valkoiseksi kukaksi, vaikka se onkin musta.

XOX Ida

Su 13.8 Toinen reissupäivä

-Kukkahomma jatkui eiliseltä niin, että nähtiin mm. punakko. Heti Ida huudahti, että tuohan on violetti. Lievää harhaan johdantoa kasvien nimissä siis.

Mutta tiedettiinpä nimiä tai ei, niin kukkia on paljon ja monenlaisia – sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia.

-Maisemat hivelivät silmiä sekä taukopaikoilla että kävellessä. Kävellessä piti kyllä katsoa myös mihin kivikossa astuu. Välillä oli kohtuullisia louhikoita.

-Yksi joen ylitys, osa meistä kasteli varpaitaan Didnojoen veteen. Lossujärven tuvilla kävimme kurkkaamassa sekä Norjan että Suomen puolella. Rajan ylitimme, kun aidan alitimme.

-Vilkas päivä, kohtasimme sekä norjalaisia että suomalaisia kulkijoita. Kalastajia oli liikkeellä, niin myös Jani meidän joukossamme.

-Leiriydyimme Urtasjoen äärelle, ensimmäiset uimarit uskaltautuivat veteen ja taas myös saatiin nukahtaa ja herätä veden ääneen.

Anne ja Matti

Ma 14.8 Kolmas reissupäivä

Aamuherätys oli jo 6.20. Osa meistä heräsi jo aamuyöllä tuulen kahisuttaessa telttoja ja loputkin heräsivät sateen ropinaan. Suorittaessamme aamutoimia tuli poro tervehdyskäynnille. Matkasuunnitelman teon ja pienen verryttelyn jälkeen lähdimme matkaan. Sitä ennen olimme ihastelleet Riston ja Lassen sadeviittoja. Arvuuttelimme, että kumpi oli Batman.

Pian leiripaikalta lähdettyämme Margis horjahti puron ylityksessä liukkailla kivillä. Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä ja melko kuivin jaloin.

Alun helppokulkuisen osuuden jälkeen alkoikin haastavampi nousu. Harjoittelimme Haltia varten, ja korkeimmalla kohdallaolimme 991 metrissä ja lämpöasteita oli viisi. Ylhäällä pysähdyimme ihastelemaan jääleinikkiä jälleen kerran. Näimme myös sateenkaarenpariin otteeseen.

Alaspäin laskeutuminen oli hidasta ja keskittymistä vaativaa, sillä edessämme oli rakkakivikkoa silmänkantamattomiin. Lounas nautittiin kaatosateessa, ruoasta saimme jaksamista jatkaa eteenpäin ja tunturituuli kuvasi kastuneet vaatteemme nopeasti. Matkalla ohitimme myös useita lumilaikkuja.

Eräs ryhmämme jäsen katosi mystisesti pidemmäksi aikaa. Lieneekö lähtenyt maahisen perään. Tovin etsittyämme teimme ilahduttavan havainto, punainen pipo alempana maastossa! Kadonnut lampaamme löytyi!

Saimme taas oppia uutta tunturikasveista, tänään meille esiteltiin ensimmäistä kertaa uuvana, joka oli väriltään keltainen.

Rakkaosuuden jälkeen maasto oli soista. Ylitimme ison joen, Pitsusjoen, sitä ylittäessä sai olla tarkkana, ettei horjahda, sillä kivet olivat liukkaita. Kengät pysyivät kuivina sisältä, muttei ulkoa.

Sitten näkyikin jo Pitsusjärvi, jonne leiriydyimme. Kalastajamme kokeili onneaan pitkin matkaa järven rannalla, mutta vielä leiripaikalle saavuttuamme saalista ei ollut kuulunut. Leirin pystyttämien sujui sateisissa ja tuulisissa tunnelmissa. Porukka vetäytyi lämmittelemään telttoihin ja keräämään voimia tulevan tiistain vaellusta varten, Täältä tullaan Halti!

Airi ja Mirja

Ti 15.8 Neljäs reissupäivä

Päivä (tai oikeastaan vuorokausi) alkoi kovalla tuulella ja sateella. Onneksi kaikki teltat säilyivät ehjinä. Aamujumppa peruttiin ja ryhdyttiin suoraan asiaan.

Tavoitteena oli Haltin ja Ridnin huiputus eli edessä oli pitkä päivä ja paljon nousumetrejä. Matkaan lähdettiin puoli yhdeksän paikkeilla. Alkumatkasta ylitettiin Govda-johka, jonka toisella rannalla näimme Jannen porukan lähtemässä leiristään niin ikään Haltille. Joen ylitys onnistui erinomaisesti lyhyen ylityspaikan etsiskelyn jälkeen. Matkaa jatkettiin joen itärantaa pitkin suurimmaksi osaksi hienossa aurinkoisessa säässä.

Haltille nousu oli pitkä ja jälleen saimme harjoitella louhikossa vaeltamista. Tämä sujui selvästi paremmin kuin edellisenä päivänä, olimmehan jo vanhoja tekijöitä. Nousun aikana otimme ryhmäkuvan, taustana kesäinen lumihanki.

Rajapyykillä Suomen korkeimmalla kohdalla otettiin lisää ryhmäkuvia useammalla kameralla paikalle meidän jälkeemme tulleen Kaarinalaismiehen toimesta.

Ridnin huiputtaminen päätettiin jättää toiseen kertaan ajanpuutteen vuoksi. Sen sijaan päätettiin käydä tutustumassa Haltijärven autiotupaan. Matkalla Ida teki taidokkaan lumienkelin. Autiotupa osoittautui erittäin hyväkuntoiseksi ja siistiksi. Sinne jätettiin Turun Ladun tarra vierakirjaan, kuten tehtiin myös Haltin huipulla. Paluumatkalla ylitimme Govdajohkan n. 1.5 km Haltijärvestä etelään. Lähes kaikki suorittivat ylityksen paljain jaloin.

Juuri ennen leirillemme saapumista näimme pienen pororyhmän. Loppumatka leirille sujui joutuisasti, sillä kaikilla oli pitkän päivän jälkeen kiire porisevien ruokapatojen ääreen.

Lasse ja Risto

Ke 16.8 Viides reissupäivä

Yöllä oli kirkasta ja tyyntä ja lämpö oli laskenut nollan alapuolelle. Teltoissa oli aamulla huurretta, jonka aurinko kutenkin kuivasi nopeasti.

Aluksi suuntasimme Pitsusjärven kämpälle, jota ennen piti ylittää Govdajohka aivan Pitsusjärven reunalta, helppo ylitys. Kämpällä pidettiin pieni tauko, jonka aikana kalastettiin ja todettiin autiotuvassa olevan patjat.

Poroerotuspaikalle ei ollut halukkuutta tutustua, joten se kohta päivän suunnitelmasta ohitettiin.

Lounas pidettiin aurinkoisessa säässä järven eteläpään tienoilla. Siitä jatkettiin Pitsuskönkäälle, jonka putous ihasteltiin hetken ennen Vuomakasjärven eteläpuolelle kiertämistä.

Suunniteltu Meekovaaran huiputus jäi tekemättä. Päivälle tuli silti mittaa 14,5 km.

Urtasjohka ylitettiin märin jaloin ja leiri päästiin pystyttämään Luohtajärven pohjoispuolelle juuri ennen sateen alkamista.

Päivän bongauksiin kuului mm. tunturikatkero, sinirinta ja taimen, joita nousi melkein joka heitolla Urtasjohkan niskasta. Alla 30 senttisiä tosin kaikki.

Jani

To 17.8 kuudes reissupäivä

Heräsimme järven rannalla sateisen ja tuulisen yön jälkeen osin melko kosteissa tunnelmissa. Aamu kuitenkin alkoi auringon pilkahdellessa ja raikkaan tuulen (jäätävän viiman) kuivatessa yön aikana kastuneet tavarat. Matka jatkuu tuttujen aamurutiinien jälkeen kohti Urtas -hotellia, jonne saavuimme reilusti ennen puolta päivää. Hotellin henkilökunta oli kuitenkin lomilla, joten tilaamamme Mosquito-kuppaukset jäivät välistä, samoin kuin hotelilla klo 14 järjestettävät päivätanssit.

Urtas-hotellilta jatkoimme komean sateenkaaren saattelemina eteenpäin joen vartta. Lounasaikaan aloimme jo saavuttaa tuttuja maisemia toiselta vaelluspäivältämme. Ennenkuin huomasimmekaan, olimme saavuttaneet jo yöpaikkamme Lossujärven rannalla.

Koska seurueessamme riitti virtaa, valloitimme vielä Lossunipan (1190 m) huipun. Huipun valloitus sujui mallikkaasti, vain Margis koki kivien myrkytyksen. Matti jäi vahtimaan leiriä ja Janin jatkaessa hyvin alkanutta kalastuspäivää. Ensimmäiset saaliit nousivat jo päivällä aplodien saattelemina. Illalla Jani vielä paistoi halukkaille kalat (lajin tunnistus jäi kesken, mutta maukasta tuli). Kohta kuorsaus kuului useimmista teltoista Lossujärven tuvan kutsuvasta lämmöstä huolimatta. Urtas-hotellin iltatanssit jäivät porukaltamme väliin.

Päivän paljastus: Matti osoittautui täydelliseksi herrasmieheksi hänen auttaessaan Margisia löytämään parhaat ylityspaikat ja auttaessa rinkan kanssa.

Ida ja Margis

PS. Maailma on pieni. Matkalla Lossulle tapasimme myös Aarnion Sepon veljen.

Pe 18.8 seitsemäs reissupäivä

Herätys oli klo 7.00 yön kosteus oli tunkeutunut telttoihimme. Pian jo teltat ja makuupussit leijuivatkin tuulessa kuivumassa. Viimeisen leiripaikan sijainti kartalta ja sitten matkaan. Lossun tuvan kirjaan nimet ja Turun Ladun tarra.

Reippain mielin ja kevein askelin (lue rinkka) saavutimme Norjan rajanylityspaikan. Aidan alitus sujui jo kuin vanhoilta tekijöiltä. Matka eteni mukavan leppoisasti, helppokulkuista polkua oli kevyt taivaltaa.

Ohittamamme kumpareet ja koivikot varmaankin huomasivat, että aistittavissa oli myös pientä haikeutta, koska kyseessä oli viimeinen vaelluspäivämme.

Päivän bongaukset: Näimme mm. Tiiran ja pari korppia.

Rinkka- ja juomataukoja pidettiin sopivin välein, kiitos oppaamme Ilpo, joka myös pienillä tarinoillaan piristi matkamme kulkua.

Lounas nautittiin upean putouksen äärellä. Didnojoen ylitys kotiinpäin onnistui melkein tanssivin askelin. Olimmehan saaneet hyvät ohjeet ja harjoitusta purojen ja jokien ylityksiin.

Pian jo tunnistimme tuttuja maisemia. Saavuimme vaelluksemme ensimmäiselle leiripaikkaan. Lämpöasteita +13! Rinkkatauko ja eteenpäin. Saavuttuamme viimeiselle leiripaikalle oli telttapaikat jo nopeasti ja tottuneesti katsottu.

Leirin pystytyksen jälkeen tehtiin pieni iltalenkki läheiselle 651 m (Gardeborrin itäiselle huipulle) tunturille. Airi jäi pitämään leiriä. Ylhäältä oli mukavat maisemat. Melkein leirin vierestä löytyi vielä meille uusi kukka (Vilukko).

Illalla saimme vielä nauttia Idan rinkassaan kantamista tarvikkeista herkullisia lättyjä, jotka Ida ja Jani meille paistoivat. Kohotimme myös maljan ”Tuulten jumalille ja yhteisille retkille”.

Yhteistä leiri-iltaamme lämmitti auringonpaiste satojen sääskien parveillessa ympärillemme.

Airi ja Mirja

La 19.8 Seitsemäs reissupäivä

Aamulla heräsimme leiristä ja ripeästi teltat kasaan ja sitten viimeinen rutistus kohti parkkipaikkaa ja linja-autoa. Kun laskeuduimme kohti tietä, niin äimme, kuinka bussi oli myös saapumassa parkkipaikalle.

Ensin ryhmävalokuvat, rinkat autoon ja kohti Retkeilykeskusta, missä saunat odottivat meitä. Toiset ryhmät olivat jo saapuneet Retkulle, osa oli jo saunassa, joten siviilivaatteet mukaan ja saunomaan. Saunan jälkeen osa kahville ja muille virvokkeille, kun taas osa söi aamiaisen. Nyt ryhmät jakautuivat ja sekalainen pikkubussiryhmämme järjestäytyi.

Pikkubussiryhmämme oli saunonut ja valmiina lähtemään kohti etelää, ei muuta kuin autoon ja matkaan. Ajovuorot oli jo sovittu aikaisemmin, niistä ei muutenkaan tullut riitaa vaan ajovuoroja riitti halukkaille.

Matka sujui joutuisasti, ja saavuimme Pelloon, ravintola Granniin, missä söimme lounasta. Lähdimme Grannista juuri samaan aikaan, kun linja-automme tuli paikalle. Matkan jatkuessa emme enää olleet samoilla taukopaikoilla bussin kanssa.

Saavuimme Harjavaltaan, missä Anne ja Matti jäivät kyydistä ja me muut jatkoimme matkaa Turkua kohti, minne saavuimme n. neljän aikoihin. Tavarat purettiin autosta ja halattiin. Koti ja arki oli taas edessä. Kaikki lähtivät kotiin, jokainen omiin suuntiinsa.

Kiitos kaikille matkaseurasta

Ilpo

Takaisin

 

webmaster@turunlatu.fi | Layout 2007 Aboa Ohjelmistot Ky | Viimeisin päivitys: 9.10.2017 12:41:11