Turun Latu ry:n 70-vuotista taivalta juhlittiin panimoravintola Koulun historiaa huokuvissa tiloissa Turussa 24.10.2026. Illan aikana kuultiin juhlapuheita ja nautittiin hyvästä ruoasta sekä vaihdettiin kuulumisia menneitäkin muistellen. Illan lopussa yllätysnumerona saatiin kuulla Pekka Turtolan tulkintoja ukulelen säestyksellä Tapio Rautavaaran lauluista ja Reino Helismaan tarinoista.
Hallituksen puheenjohtaja Ida Erling toi juhlapuheessaan esille Turun Ladun pitkää historiaa ja merkitystä yhteisöllisyyden ylläpitäjänä liikkumisen lisäksi. Yhdistyksen alkuaikojen hiihtopainotteisuudesta toiminta on vuosien myötä laajentunut matalan kynnyksen kuntoiluksi, joka ulottuu päiväretkistä pitkiin vaelluksiin ja kattaa monia eri lajeja pyöräilystä retkeilyyn. Latulaisuus Erlingin mukaan merkitsee ennen kaikkea yhteisöä, joka yhdistää erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä, joilla on yhteinen rakkaus luontoon ja liikkumiseen.
Erling pohti puheessaan, voisiko yhdistyksellä olla mahdollisuuksia vastata myös kysymykseen siitä, kokevatko ihmiset kuuluvansa yhteiskuntaan ja voivatko he osallistua yhteiseen toimintaan. Yhdistys voi Erlingin mukaan paikallisesti vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa päättäjiltä halutaan, mutta myös siihen, tunteeko ensi kertaa mukaan tuleva olonsa tervetulleeksi.
Erling totesi puheensa lopuksi, että yhdistyksen tarkoitus edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa toteutuu. Tästä hän antoi kiitokset sekä nykyisille että entisille vapaaehtoisille eli latulegendoille, joista osa oli juhlassa myös paikalla.
Suomen Ladun tervehdyksen juhlaan toi hallituksen jäsen Piritta Auerlehto. Puheessaan hän korosti yhdistyksen merkitystä alueellisen ulkoilukulttuurin rakentajana. Lisäksi Auerlehto korosti Turun Ladun arvokkaimpana voimavarana yhdistyksen vapaaehtoisia — niitä toimintaan sitoutuneita ihmisiä, jotka antavat aikaansa muiden liikuttamiseen ja ulkoiluelämysten luomiseen. Auerlehdon mukaan ilman heitä 70-vuotiasta Turun Latua ei olisi olemassa.
Puheensa lopuksi Auerlehto alleviivasi Turun Ladun perustehtävää ja merkitystä. Ajassa, jota leimaavat yksinäisyys ja liikkumattomuus, matalan kynnyksen ulkoilumahdollisuuksille ja yhteisöllisyydelle on puheen mukaan suurempi tarve kuin koskaan aikaisemmin.
Suomen Ladun hallituksen myöntämiä ansiomerkkejä jaettiin huomionosoituksena ja tunnustuksena aktiiveille vapaaehtoisille heidän tekemästään työstä Turun Ladussa. Pronssisen ansiomitalin saivat Tarja Aittala, Mika Ahola, Jani Alinikula, Jukka Alinikula, Terhi Alinikula, Jarmo Erling, Sauli Haaksiluoto, Terhi Heino, Jouni Kettunen, Sakari Koivunen, Tero Kukkonen, Hilkka Kylämäki, Ilpo Lahdenkauppi, Auli Lehtoruusu, Annely Loukonen, Pirjo Raitisto, Anja Reunanen, Linda Talve, Ilona Torsti ja Mika tuominen. Hopeisen ansiomitalin saivat Ari Tähkäpää, Niina Heikkilä, Pirjo Kangas, Anne Merta, Venla Pajari ja Jaana Tuohimaa. Kultaisen ansiomitalin saivat Kirsti Erme, Heini Salmi, Erkki Tuominen ja Janne Rinne.
Juhlavuoden parhaat -tunnustuksen saivat juhlavuoden paras retkeilyopas Jani Alinikula, retkipyöräilylenkkien ohjaaja Pirjo Raitisto, polkujuoksulenkkien ohjaaja Sakari Koivunen, maastopyörälenkkien ohjaaja Jouni Kettunen, sauvakävelyohjaaja Auli Lehtoruusu, metsämörriohjaaja Annely Loukonen, frisbeegolfohjaaja Heikki Österlund, talkoolainen Janne Rinne ja (h)ikiliikkuja Seppo Aarnio. Juhlavuoden parhaan somettajan tunnustuksen sai Tero Kukkonen ja 70-juhlavuoden toistettavaksi tapahtumaksi annettiin tunnustukset Jukka Alinikulalle Backyard polkujuoksusta ja Tarja Aittalalle saaristoretkestä. Juhlavuoden parhaita oli mahdollista esittää ennakkoon. Eniten esityksiä saaneet saivat huomionosoituksen.
Tilaisuudessa kuvaajana toimi Emilia Kuosmanen. Juhlakuvia julkaistaan myöhemmin Turun Ladun kotisivuilla turunlatu.fi.